mongoliin nuuts tovchoo

1.Eh bicheg ni yamar bichgeer bichegdsen be?
Medeej eh ni mongol heldeer bichegdsentei ni hen ch margahgui baih .Gehdee durvuljin bichgeer bichsen uu? uigar bichgeer bichgeer bichsenuu? gedegd ni hariult ugeh hezuu.Bas deerees ni bichgiin hel yarianii hel hoyord asar ih yalga bii .Survaljaas uzehed mongol bicheg usegtei bolson ni Chingis tatatunga bairj ternii hereglej baisan tamgan deerhi bichgiig harj ur huuhed ,duu nardaa zaasnaas ehelsen gedeg.Uuruur helbel tuunees umneh uil yavdal ni amaar damjigdaj irsen gesen ug.Anhnii eh ni uigaaraar bichegdeed daraa ni saijuuruulj durvelhjin bicheg bolgosoniig ni hayatadiin hanzad ni shiljuulsen baih.Uuruur helbel ene hurtel hamgiin bagaar bodohod l gurvan hunii gar damjigdsan gesen ug.
2.Mongoliin nuuts tovchoo anhnaasaa MNT gesen nertei baisan uu?
Olonhi erdemted anh zohiogdohdoo "title " baihgui baisan gej uzdeg yum baina.Harin daraa daraagiin ehiin huvruultees ner zuugdsen bolov uu gej uzdeg gen.Jishee ni "Tovchoo" gedeg ug ni mongoliin busad yamarch survaljuudad bolon haanii zarlig bichegt "title" d hereglegdej baisan yue baihgui gene.Herev "tovchoo" ni tuuh gedeg utag aguuldag baisan bol daraa daraa ueiin survaljuudad tovchoo gedeg ug garj irdeggui neg sonin.Harin hanzaar bichsen uyedee "altan tovch"bolon busad zohioluudiin nuluugeer nariin tovchoo gedeg nertei bolson baij boloh yu.Medeej angliar Secret History of Mongols egj orchuulah ni yu l bol.
3.Hezee zohiogdov?

MNTgiin tugsuld ni "Их хуралдаан болж, хулгана жилийн (1240) хуран (долдугаар) сард Хэрлэний Хєдєє арлын Долоон болдог, Шилхинцэг хоёрын завсар хаан орд бууж байхад бичиж тєгсгєв."gej tugsgul hesegt ni bichsen baidag ni hamgiin sonirholtoi.Ene hulgan jil ni hezeeg helj bui ni ul medegdem yumOlonhi erdemted 1240 oniig zaaj baigaa gej yaridag.Nuuts tovshoond Uguidei nas barsaniig yeruusuu temdegleegui baina.Endees harhad MNTiig Uguiduig nas barsanaas (1241onii uher jil)ees umne bichsen ni todorhoi bolj baigaa yum.Uur survaljuudad Uguideig uher jil nas barsan gej temdegleestei baidag.Gehdee neg sonin ni 1240 ond Herlend Huraldai huralduulsan gesen temdeglegee yuruusuu baidagui baina.Teghleer bas negen "ergelzee" turj baigaa yum baina.
Endees haraad MNT ni shuud neg udaa bish hed hed udaa bichegdsen baih bolojtoi yum gej uzdeg erdemted baidag .Jishee ni Morgan 93ond 1227 onoos hoishih ni daraagaar ni bichegdsen baih magadlal undurtei gene.Uuruur helbel eh ni bol Chingis nas barah hurtel buguud tuunees hoishihiig ni nemsen bas dunduur ni zasvar orson baih magadlal ihtei gene.mOrganii helseneer bol MNTiigiin anhnii ner ni "Chingisiin eh undes(haraar orchuulahad)"gedeg nertei baisan baij magadgui gene.Tegeed draahi Uguidei haanii tuhai uguulsen hesgees ehelsen hesgiig ni daraa ni bur hoino Munhiig haan shireend suuhad ( hulgan jil buyu 1252 ond )zoriulj bichsen baih magadlal undur.Yerni Muniig haan shireend suuhad Helrend huraldaig huralduulsan buguud busad haad Herlend huiraldai huralduulsan gej temdegleestei baidaggui yum.
Uuunees bur hoin ch bichsen gsen taamaglal ch baidag.

Harin Americiin erdemden William Hu.ng 1951 ond " MNT niin 247 bolon 248 dahi dugaard Jandu buyu Daiity gedeg ner hoyor ch udaa gar ch baigaa ni uchir ul oilgogdom yum.Beejin ni Jantu buyu Daitu gedeg nertei bolson bur suuld Hubilaig haan baih yued bilguu.Tegehleer Hubilaig haan bolspnii daraah yue buyu 1264 onii hulgan jil baih bolomjtoi yum" gejee.

4. Hen bichsen baih bolomjtoi be?
deerhees avaad hezee bichsen ni ul medegegdeh tul hen bichsen ni bur ul medegdeh.Olonhi humuus Shihihutag,Tatatuga,Aragusan huurch gej bichdeg ch hen ni ch notloh barimt baihgui.

5.Hezee hanzaar hurvuulsen baij boloh be?
Anh sudalgaanuudaar Min ulsiin yued hurvuulegdsen baih magadlal undur gene>Ene ni yagaad be gevel Yan ulsiig duussan nii daraahi Mingiin survaljuudiin bicheh helbertei mash adilhan baidagaas uudeltei gene.Jishee ni 1414 ond hevlegdsen 華夷訳語=(mongol hayatadiin toli bicheg)tei mash adilhan hanzuud hereglesen baina gene.Olonhi erdemted Mingiin haanii tushaalaar 華夷訳語 g zohiohiin tuld MNTiig ashiglan bichsen ni hanzaar hurvuuleh shaltag ni bolson baih gej uzdeg gene Tiimees 1387 onii yued hanzruu hurvuulsen baij magadgui.
6.Her zereg uned niitsen (uuruur helbel itegej boloh uu) be?
Anh MNTIIg itgeh eseh deer ergelzee devshuulsen ni deer uguulsen Morgan yum.Morgan ter yueiin tuuhen survalj bugeed odoo uldegdeegui baigaa "Altan devter " gedeg bichigt anhaaralaa tuvleruulj baigaa ajee."Altan devter" ni ter yueiin turiin alban yosnii bicheg bugeed Mongoliin ordnii gerd hadgalagdaj baigaad alag bolson bolov uu .Rashid Ad dinii deer bichsen"sudriin chuulgan buyu Jami' al-Tawarikh" d "altan tevteriin tuhai uguuleg baidag gene.Uuruur helbel Rashi ad din uuriin zohioloo "Altan devter " gedeg ordnii tuuhees huulbarsan gej bichsen gej baidag gene.Gehdee "sudriin chuulgan" ba"nuuts tovchoo" hoyoriin uguulj bui uil yavdaliin bichleg ni shal ondoo baidag uchiraas "Altan devter" tei neg zohiol gej uzeh ni undselel muutai .Endees harval "altan devter""MNT" hoyor bol hoyor ondoo zohiol gehdee neg uil yavdaliig haruulsan zohiol yum.Tiimees herev ene hoyoriin uil yavdal taarahgui bol ali neg ni shal hudlaa yum uguulsen bolno.Hamgiin gol ni "Altan tovch" ni tuuhiin survalj harin "MNT"ni uran zohioliin nom yum.Yagaad gevel MNT d garah humuusiin yaria uil yavdaliin lolnhi ni shulgen helbereer durselegdeen.Ter yueiin humuus shuleglej yaridag baisan gevel hudlaa bolno. Tiimees MNTiig uaran zohiol gej uzehuu tuuhiin survalj gej uzeh uu buur ergelzeetei bolno.gehdee mongolchuud ni aman zohioliin helbereer bolon yaruu nairgiin helbereer tuuhee uldeej baisan baij boloh yum